Keskeistä musiikkiterapiassa on vuorovaikutus musiikin keinoin. Musiikkiterapiassa käytetään menetelmiä, jotka perustuvat mm. musiikin kuunteluun, soittamiseen ja improvisaatioon, musiikin tekemiseen, äänen käyttöön sekä liikkeeseen.

Musiikkiterapia voi sisältää myös keskustelua, kirjoittamista, muihin taidemuotoihin liittyvää ilmaisua sekä rentoutumista.

Musiikkiterapiaan tulevan ei tarvitse osata laulaa tai soittaa. Kyse ei ole musikaalisuudesta, vaan asiakkaan terapeuttisten tavoitteiden saavuttamisesta musiikkia hyödyntäen.

Musiikkiterapia soveltuu niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin, joilla on erilaisia psyykkisiä tai neurologisia häiriöitä tai muita toimintakyvyn rajoituksia.

Terapia voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Asiakkaalta ei edellytetä musiikillisia taitoja.

Kela korvaa musiikkiterapiaa kuntoutuspsykoterapiana 16–25-vuotiaille ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena kaiken ikäisille. Myös kunnat ja sairaanhoitopiirit kustantavat musiikkiterapiaa. Terapiaan voi hakeutua myös itsemaksavana asiakkaana.

Musiikkiterapeutti on vaitiolovelvollinen.

Musiikkiterapeutilla tulee olla suomalaisen musiikkiterapiakoulutuksen kehittämistyöryhmän (SUMUKE) hyväksymä musiikkiterapeutin koulutus. Koulutuksen laajuus on vähintään 180 op ja se sisältää 200 tuntia ryhmämusiikkiterapiaa sekä kliinistä harjoittelua ja työnohjausta kolmen vuoden ajan.